Nyt en vain pysty lopettamaan ajatusteni kulkua. Eilen puhuin ystävyydestä ja tänään rupesin miettimään sitä aihetta lisää. Oletteko koskaan kelanneet sitä, koska minun mielestäni ystävyyden yksi tärkeimmistä asioista on se, että
"ystävää pitää aina auttaa hädässä." Mitä, kun autattekin jo tarpeeksi monta kertaa ystäviänne ja tajuatkin, että se kerta... Se kerta, kun itse tarvisitte apua niin sitä samaa apua ei saakaan. Miksi se on niin vaikeaa arvostaa toisen apua? Kysynpähän vaan...
Sain myös tänään kuulla lisää iloisia uutisia. Uskomatonta seikkailua taas tiedossa, jossa purjehdimme itään. Se sai mieleni hyvälle, koska tänään tosiaan olen ollut aika huonoilla fiiliksillä. En tiedä johtuuko se maanantaista vai mistä? Töissä en saanut henkeä astmani takia. Minua rupesi ressaamaan pienet asiat... En tiedä toisinaan mikä muhun on mennyt?
Ei mulla ole syytä ressata mistään, me eletään vain kerran tässä maailmassa, jossa pitäisi tosissaan elää täysillä, mutta silti tuntuu että tämä on välillä yhtä tunteiden vuoristorataa...
HUOH!
Haluan esitellä muutaman kuvan avulla omia fiiliksiäni. Tosissaan nyt olisi muutama LOISTAVA reissu mulla tiedossa tulevaisuudessa. Rakastan reissaamista, ajelemista ja hyvää fiilistä niiden
oikeiden ystävien kanssa. Askel askeleelta, postaus postaukselta aion pikkuhiljaa kertoa teille enemmän mun tulevista seikkailuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti